MRL

Kriteerit

Vaikutus maankäyttöön


Kansallinen kaupunkipuisto

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot.

Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita.

Suomessa on tällä hetkellä kolme kansallista kaupunkipuistoa. Hämeenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto vuonna 2001. Seuraavana vuonna saivat Pori ja Heinola omat puistonsa.


Kaupunki hakee, Ympäristöministeriö päättää


Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kaupunki. Hakemus valmistellaan yhteistyössä kaupunkilaisten, puiston alueella maata tai rakennuksia omistavien sekä ympäristöviranomaisten lähinnä ympäristöministeriön kanssa.

Päätöksen kaupunkipuiston perustamisesta tekee ympäristöministeriö. Päätöksen yhteydessä voidaan antaa määräyksiä, jotka kaupunginhallitus on ennen päätöksentekoa hyväksynyt.

Käytännössä suurin osa kansallista kaupunkipuistoa koskevista määräyksistä annetaan kuitenkin hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka laativat kaupunki ja alueellinen ympäristökeskus yhdessä. Hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään Ympäristöministeriössä.


Lähde: Ympäristöministeriö