Maisema jääkaudesta nykypäivään

Loimijoki - Forssan kehityksen ydin

Tiestön historiaa

Viljelysmaiseman historiaa

Kaupunkirakenteen historiaa

Puistojen historiaa


Maisema jääkaudesta nykypäivään

Noin 10 000 vuotta sitten päättynyt viimeinen jääkausi vaikutti voimakkaasti suomalaisen maiseman ominaispiirteiden muodostumiseen. Jääkauden muokkaama kallioperä ja sen päälle kasautuneet maa-ainekset loivat maisemalle rakenteellisen perustan. Jääkauden vaikutukset maisemaan ovat eripuolella Suomea olleet erilaiset. Forssan seutu on tyypillistä hämäläistä maisemaa. Alueelle tunnusomaista on laajahko kumpuileva jokilaakso ja sitä pohjoisesta rajaava, jäätikköjoen muodostama pitkittäisharju, Syrjänharju sekä harjuihin syntyneet supat.

Jääkauden jälkeinen maisemanmuodostus, ilmastolliset vaiheet ja kasvillisuudenkehitys ovat ohjanneet ihmisten elinoloja ja asettumista paikoilleen maisemassa sekä näin ovat luoneet perustan kulttuuriympäristön muodostumiselle.

Koko Forssan alue on 11200 vuotta sitten ollut lähes kauttaaltaan Yoldiameren peitossa lukuunottamatta joitakin korkeita huippuja, joita ei kuitenkaan nykyisen Forssan keskusta-alueen ympäristössä ole ollut. 600 vuotta myöhemmin Ancylusjärvi on huuhtonut jokilaaksoa muodostaen paksuja savikerroksia. Alueen maisema on saanut jo silloin karkean muotonsa. Ancylusjärven rannat ovat ulottuneet Forssan nykyisen keskustaympäristön alueella pohjoisessa Kuuston jyrkkäpiirteisiin kallioseinämiin ja etelässä laajan selännealueen reunamille. Vedenpinnan yläpuolella ovat esimerkiksi olleet osittain Talsoilan ja Paavolan alueet, Kalliomäki sekä joitakin pienempiä mäenharjanteita Vieremän seudulla. Nämä alueet olivat potentiaalisia paikkoja varhaisen asumisen syntymiselle tällä seudulla.

9800 vuotta sitten Ancylusjärvi oli jo vetäytynyt lähes kokonaan nykyisen Forssan seudulta. Ainoastaan Vieremän alueella on Ancylusjärven rantaviiva näkyvissä. Pitkään veden alla ollut Vieremän alue muotoutuikin maisematiloiltaan selkeäksi. Nykyinen Loimijoen uoma kulkee silloisen Ancylusjärven syvimmällä kohdalla muodostaen välillä hyvinkin intensiivisiä tiloja.

Jääkauden jälkeinen maisemanmuodostus on mahdollistanut pysyvän asutuksen varhaisen muodostumisen alueelle. Nykyiseltä Forssan alueelta on löydetty rautakautinen hautapaikka Kuustosta, sekä kivikautisia asuinpaikkoja Salmistonmäeltä sekä Vieremänharjun etelärinteiltä. Forssan alueelta on tehty myös lukuisia esihistoriallisia irtolöytöjä.


Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos, lupa nro HÄME/516/06

 

Lähteet:

http://www.hameenliitto.fi
Hokkanen, Kalevi 2005. Lounais-Hämeen muinaisranta-analyysit ja muinaisrantojen visualisointi. 7s., 3 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P 22.4.110.