Maisema jääkaudesta nykypäivään

Loimijoki - Forssan kehityksen ydin

Tiestön historiaa

Viljelysmaiseman historiaa

Kaupunkirakenteen historiaa

Puistojen historiaa


Loimijoki - Forssan kehityksen ydin

Yleistä

Forssan keskustan läpi pohjoiseen virtaava Loimijoki on ollut edellytyksenä koko Forssan kaupungin kehitykselle. Tammelan metsäisiltä ylängöiltä alkunsa saava Loimijoki on toiminut kulkuväylänä joen varteen muodostuneiden kylien ja myöhemmin kuntakeskusten välillä. Loimijoen kosket ovat myös mahdollistaneet teollisuuden varhaisen synnyn alueelle. Loimijoki on ollut elintärkeä tekijä Forssan alueen kehitykselle, toimien kulkuväylänä, raaka-aineen kuljettajana, energialähteenä, jopa viemärinä ja nykyisin erityisesti virkistyksen lähteenä.


Ilmakuva vuodelta 2004 Forssan alueelta. Loimijoki on väritetty havainnollisuuden takia. Kuva: Forssan kaupunki


Kosket


Koskien voimaa on tiettävästi käytetty jo keskiajalla, jolloin rannoilla on sijainnut seudun talojen yhteisomistuksessa olleita myllyjä. 1600-luvun alkupuolella Loimijoella toimi kuusi jalkamyllyä. 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun patolaitteet aiheuttivat Pyhäjärvessä tulvia, kaikki Kuhalankosken myllyt määrättiin hajotettavaksi. Ennen ylempänä sijainneet myllyt rakennettiin uudestaan nykyisen kosken partaalle. 1782 rakennettiin Talsoilan mylly ja 1787 Kuhalaan uudenaikainen ratasmylly.


Vieremän kosken vanhat myllyt. Nykyinen myllyrakennus (oikealla) sijaitsee vanhassa kuvassa näkyvän vasemmanpuoleisen myllyn paikalla. Oikealla puolella ei sijaitse enää rakennusta. Kuvat: Lounais-Hämeen Museo ja Sirja Hakala


Teollisuus

Vielä 1800-luvun alkupuoliskolla nykyisen Forssan alueet kuuluivat Tammelan pitäjään ja Forssan kohdalla sijaitsi pieniä maataloudesta toimeentulonsa saavia kyliä. Jokioinen oli tuolloin seudun teollisuuden keskus verkatehtaallaan. 1800-luvun puolessa välissä alueen voimasuhteet alkoivat muuttua A.W.Wahrenin pantua alulle Forssan tehdasyhdyskunnan kehittymisen. Tehdaslaitokset sijoitettiin tarkkaan harkiten. Ensimmäinen teollisuuslaitos, Kehräämö sijoitettiin Kuhalankosken varrelle, jossa tehtaan energia voitiin johtaa vesivoimasta. Kutomo puolestaan toimi höyryvoimalla, jolloin oli varmistettava tarvittavan energianlähteen, puun vaivaton kuljettaminen paikalle. Kutomo sijoitettiinkin Loimijoen varrelle kohtaan, johon puiden uittaminen metsäisimmiltä alueilta oli mahdollista.


Ilmakuva vuodelta 1946, jossa näkyy vielä pieni saari. Tällöin kehräämön pihasta joen länsipuolelle pääsi kulkemaan vielä siltaa pitkin. Oikealla ilmakuva vuodelta 2004, saarta ei ole enää ja silta on purettu. Kuvat: Forssan kaupunki


Jokimaisema


Perinteisesti jokirannat ovat olleet maatalousmaisemassa avoimia. Laidunkarja pääsi joen rantaan ja piti näin joen rantakasvillisuuden kurissa. Ilmakuvia vuosilta 1946 ja 2004 tutkittaessa voidaan havaita jokimaisemassa tapahtunut muutos. Joen varren kasvillisuus on laidunnuksen loputtua lisääntynyt. Loimijoen varrella pensoittumista ei ole kuitenkaan tapahtunut häiritsevästi. Forssan keskustasta etelään pellot ovat säilyneet viljelyskäytössä ja joen rannat ovat avoimia tai puoliavoimia. Joelta päin ympäröivään maisemaan avautuu edelleen hienoja näkymiä.


Virkistyskäyttö


Joen merkitys asutusmaantieteellisesti on ollut hyvin suuri. Siitä riippuu välillisesti koko Forssan synty. Joella on ollut myös taloudellisesti ja liikenteellisesti merkittävä asema Forssan yhdyskunnan kehityksessä. Nykyisin Loimijoen merkitys on lähinnä virkistyksellistä. Loimijoen rannat ovat keskustan alueelta pitkälti virkistyskäytössä. Joen potentiaalia ei ole kuitenkaan hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Kehräämön kohdalta etelään päin aina Pyhäjärvelle ja Saaren kansanpuistoon asti on esteetön vesiyhteys. Maisemat vaihtelevat tiiviistä kaupunkinäkymistä avariin maaseutumaisemiin ja järvinäkymiin. Tätä reittiä voisi käyttää matkailullisena valttina.


Loimijoen rannat toimivat virkistysreitteinä. Myös veneilyä harrastetaan jonkin verran. Kuva: Elina Tirkkonen

Lähteet:

Leimu, P. Forssa – elämää tehtaan pillin mukaan. Museovirasto 1983.
Hällström, H., Forssan kauppala. Maantieteenlaitoksen tutkielma. Turku 1930.
http://www.forssa.fi/kaavoitus/kaupkehi.htm(18.12.2005)