Maisema jääkaudesta nykypäivään

Loimijoki - Forssan kehityksen ydin

Tiestön historiaa

Viljelysmaiseman historiaa

Kaupunkirakenteen historiaa

Puistojen historiaa


Kaupungin vihreät keitaat - puistojen historiaa

Forssassa puistokulttuurilla ja puutarhanhoidolla on jo reilusti yli sadan vuoden perinne. Puutarhahistoriallisesti arvokkain puisto on Kehräämön kupeessa sijaitseva 1850-luvulla perustettu Yhtiönpuisto, joka yhdessä Kaupunginpuutarhan ja metsäisen Keskuspuiston kanssa muodostavat merkittävimmän viheraluekokonaisuuden aivan kaupungin keskustan ytimessä. Ydinkeskustassa puistoarkkitehtonisesti merkittävää aluetta edustaa lisäksi Ankkalamminpuisto. Viksbergin entisen kartanon maisematyylinen, nyt jo huomattavan umpeenkasvanut puisto lienee kaupungin vanhin puistoalue. Se on tiettävästi perustettu 1800 -luvun alkupuolelta.

Tehdasyhdyskunnan tarpeisiin perustettiin johtoportaalle tarkoitetun Yhtiönpuiston lisäksi virkistysalueita myös työväen käyttöön. Tavallisen kansan puistoalueina toimivat 1800-luvun loppupuoliskolla perustettu Keskuspuisto ja 1930-luvulta peräisin oleva Talsoilan kansanpuisto.

Loimijoen rannat jätettiin puistoalueiksi 1943 vahvistetussa kaavassa. Samaisessa kaavassa puistoalueeksi merkittiin myös Linikkalanlammin ympäristö, jota Lamminrannanpuistoksi kutsutaan. Linikkalanlammin ympäristö oli jo tätä ennen toiminut suosittuna uima- ja urheilualueena. Puistomaisten alueiden lisäksi kansallisen kaupunkipuiston rajauksen sisällä on myös laajempia metsäisiä viheralueita, kuten Harjupuisto ja Lamminmäen virkistysalue.

Viksbergin kartanopuisto

Kutomon ja Kehräämön alueet rakennettiin samaa ideologiaa noudattaen, mutta Kutomon alueelle ei perustettu uutta puistoa. Kutomon läheisyydessä sijaitsi kuitenkin Viksbergin kartano ja kartanon puisto, jotka Wahren osti. Viksbergin päärakennuksen runko oli perimätiedon mukaan peräisin 1600 -luvulta. Wahrenin omistuksessa kartanon päärakennus uudistettiin 1850 -luvun lopussa. On edelleen hämärän peitossa millainen Viksbergin puisto ennen Wahrenia oli, mutta Wahren ehosti sitä ilmeisen paljon englantilaisen maisemapuutarhan tyyliin. Vuonna 1879 sinne sijoitettiin K. Sarinin suunnittelema huvimaja. Nykyisin Viksbergin puistosta on jäljellä enää tuulahdus siitä mitä se saattoi olla vielä vuosisata sitten.

Yhtiönpuisto

Heti Kehräämön perustamisen jälkeen 1850 -luvulla sen yhteyteen alettiin rakentaa puistoa A. W. Wahrenin toimeksiantamana. Tämä Forssan puisto, jota Yhtiönpuistoksi kutsutaan, oli tarkoitettu sekä Kehräämön että Kutomon johtoportaalle. Sinne rakennettiin johdon ja virkailijoiden asuntoja sekä vuonna 1851 yhdistetty Wahrenin asuinrakennus ja tehtaan konttori. Asuinrakennusten lisäksi puistoon sijoitettiin myös palvelurakennuksia, kuten tehtaan sairaala ja koulu.

Tämän maisematyylisen puiston maine kantoi pitkälle. Tamperelaisessa lehtikirjoituksessa 1800 -luvun lopulla Forssan ’iki-ihanaista’ puistoa kehuttiin ylistäviä adjektiiveja säästelemättä. Forssan puisto oli ilmeisesti maineensa arvoinen. Se oli jakautunut monille maisemapuutarhakokonaisuuksille tyypillisesti kahteen erilaiseen osa-alueeseen. Maisemapuiston osassa kävelyreitit kaartelivat runsaiden perennaistutusten rajaamina. Pääreitit olivat suorempia ja niitä oli korostettu komein puukujantein. Toinen osa toimi kettiöpuutarhana, jossa kasvatettiin hyötykasveja. Alueella oli lisäksi vapaa-ajan viettoon liittyviä rakennuksia, kuten keilarata ja huvimajoja. Loimijoen rannalla on säilynyt 1870-80- lukujen vaihteessa rakennettu Theodor Deckerin suunnittelema lähinnä uusrenesanssityylinen puinen huvimaja. Vaikka puisto on aikojen saatossa yksinkertaistunut ja istutukset vähentyneet, on se säilyttänyt erityislaatuisen identiteettinsä.

Huvimaja Loimijoen rannassa.

Forssan puutarha

Puutarhatoimintaa hyödynnettiin Forssassa taloudellisesti jo varhain. Ensimmäinen kasvihuone ja laaja puutarha-alue rakennettiin varsinaisen Yhtiönpuiston pohjoispuolelle jo 1850-luvun alkupuolella. Kasvihuoneita on sijainnut alueella useampia, nykyinen sijaitsee v. 1899 rakennetun kasvihuoneen paikalla.

Forssan puutarha 1900-luvun alussa. Kuva: Lounais-Hämeen museo
.
Keskuspuisto

Keskuspuisto on osa Forssa Yhtiön perustamaa laajaa viheraluetta kehräämön pohjoispuolella. Tämä myös Sortohaan kansanpuistona tunnettu alue toimi aikoinaan työväen vapaa-ajanviettoalueena. Puistossa sijaitsevalla kentällä on aikoinaan järjestetty lukuisia kansanjuhlia.

Talsoilan puisto

Talsoilan kartano rakennettiin 1850-luvun puolivälissä Jokioisten omistajan Bremerin johdolla. Kartanorakennus paloi vuonna 1894. 1930-luvulla alueelle perustettiin Talsoilan kansanpuisto työväen virkistysalueeksi. Puiston valmistuttua sinne asetettiin vakinainen vartija huolehtimaan puhtaanapidosta ja estämään ilkivaltaa. Alueelle istutettiin luonnonvaraisten havu- ja lehtipuiden lisäksi runsaasti jalopuita, kuten lehmusta ja tammea. Puistossa on vielä nähtävissä rakenteita siellä aikoinaan sijainneesta Talsoilan kartanosta.

Talsoilan puisto vuonna 2005. Kuva: Sirja Hakala

Ankkalamminpuisto

1840-luvulla Kuhalan myllyn uudelleen rakentamiseen tarvittava savi hankittiin nykyisen Ankkalamminpuiston alueelta. Tästä saivat alkunsa puiston lammikot. Kauppala päätti 1928 alueen kehittämisestä puistoksi ja vuonna 1949 ensimmäinen virallinen puistosuunnitelma valmistui alueelle. Ankkalamminpuisto sijaitsee keskeisesti Forssan kaupunkirakenteessa ja se on varsin suosittu puistoalue.

Ankkalamminpuisto. Kuva: Forssan kaupunginarkisto

Lamminrannanpuisto

Viime vuosisadan alussa Forssassa alettiin kiinnittää huomiota kunnon urheilupaikkojen puuttumiseen. Kauppala ostikin osan Linikkalanlammin rantaa uimapaikaksi vuonna 1932. Uimalaitos hyppytorneineen, pukusuojineen ja kioskeineen rakennettiin alueelle vuonna 1936. 1900-luvun alussa Lamminranta oli toiminut jo uimapaikkana, mutta silloinen uimala oli päässyt pahasti rappeutumaan ennen uuden rakentamista. 1940-luvulla vahvistetussa kaavassa Linikkalanlammin ympäristö varattiin puistoalueeksi. Lamminrannanpuisto rakennettiin alueelle vuonna 1966. Alue on merkittävä erityisesti toiminnallisena alueena.

Uimareita Linikkalanlammilla. Kuva: Forssan kaupunginarkisto


 

Lähteet:
Hällström, H., Forssan kauppala. Maantieteenlaitoksen tutkielma. Turku 1930.
Leimu, P. Forssa – elämää tehtaan pillin mukaan. Museovirasto 1983.
Peltovuori, R. Forssan historia. Forssa 1993.