Maisema jääkaudesta nykypäivään

Loimijoki - Forssan kehityksen ydin

Tiestön historiaa

Viljelysmaiseman historiaa

Kaupunkirakenteen historiaa

Puistojen historiaa


Kärrypoluista moottoriteihin - tiestön historiaa

Tieverkon kehityksellä on ollut keskeinen merkitys pysyvän asutuksen muodostumiselle sekä ihmisten liikkumiselle ja kaupankäynnin vilkastumiselle.


Tiet 1500-luvun lopulla, tiestö 1600-luvun lopulla ja yleiset tiet Suomessa 1700-luvulla. Kartat: Mauranen T. (toim.)

Vanhimmat tiet syntyivät luonnonolosuhteiltaan suotuisille paikoille. Maaperän oli oltava kantavaa, kuivaa ja routimatonta sekä maanpinnanmuotojen kulkukelpoisia. Forssan seudulla harjut loivat erinomaiset mahdollisuudet maaliikenneväylien sijoittumiselle.

Hämeessä keskiaikaiset tiet ovat kirkkojen ohella vanhinta rakennettua kulttuuriympäristöä. Hämeen varhaisista tielinjauksista tärkein on ollut Varsinais-Suomesta Hämeeseen johtava Hämeen härkätie. Sitä pitkin pääsi Hämeenlinnasta tarjoutuvien jatkoyhteyksien ansiosta myös Pohjois-Hämeeseen, Viipuriin tai Savonlinnaan saakka. Sillä oli keskeinen asema koko maan tie- ja postiverkossa sekä huomattava kulttuurinen merkitys.


Tammelan emäpitäjän asema Lounais-Suomessa ja Forssan suhde Hämeen härkätiehen sekä Forssan kapearaiteisen rautatien liittyminen valtion rautatieverkkoon. kartta: http://www.histdoc.net/uscha/index.html


Paikallisteiden merkitys kasvoi niiden liittyessä Hämeen härkätiehen. Nämä sivuhaarat takasivat Forssankin seudulta kulkuyhteydet aina rannikolle ja sisämaahan asti. Forssan seudulla vanhin tielinjaus on Härkätien Kirkkotieksi kutsuttu sivuhaara, joka kulki kahta eri reittiä Talsoilan ja Vieremän kautta nykyisen Forssan ohi. Kirkkotie on selkeästi näkyvissä 1700-luvun lopun kuninkaankartassa, mutta se on mahdollisesti vanhempaa perua. Kirkkotien eteläisempi linjaus kulki Humppilasta ja Jokioisilta Kuhalankosken kautta Portaan kylään, jossa se yhtyi Hämeen härkätiehen.

Forssan teollisuusyhdyskunnan muodostumisen aikoihin Forssa oli liikenteellisesti hyvin sijoittunut. Yhteydet olivat sujuvat merkittäviin suuriin kaupunkeihin kuten Hämeenlinnaan, Turkuun ja Helsinkiin. Teollisuuden kehittyessä liikenteellisten yhteyksien tarve kuitenkin kasvoi huomattavasti. Teiden huonokuntoisuuden ja kasvavan paineen alla rakennettiin vuonna 1898 kapearaiteinen rautatieyhteys Humppilasta Jokioisten kautta Forssaan. Rautatie edisti tehtaan raaka-aineiden ja vientituotteiden kuljetuksia ja näin siitä oli merkittävä hyöty tehtaalle ja koko Forssan kehitykselle. Alueen liikenteelliset olosuhteet eivät kuitenkaan kehittyneet tulevaisuudessa yhtä hyvin. Forssa jäi valtakunnallisen rautatieverkon ulkopuolelle ja liikenteellisesti epäedulliseen asemaan suhteessa Helsinkiin.

Tällä hetkellä Forssa sijaitsee Valtatie 2:n ja Valtatie 10:n välissä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on ohitustien rakentaminen Forssan ohi. Tavoitteena on liikenteen sujuvuuden lisääminen valtateiden välillä kuitenkin niin että Forssan keskusta alue jää rauhaan raskaalta liikenteeltä. Myös Helsingistä Poriin johtavan valtatien perusparannus on ollut viimevuosina suunnitteilla. Sen toteuttaminen vaikuttaisi myönteisesti Forssan alueen kehitykseen.


Vasenmanpuoleinen kartta: Forssan alueen tiestöä 1770-luvun kuninkaankartasta asetettuna nykyiselle peruskartalle. Tiestö oli 1700-luvulla Forssan seudulla vielä melko vähäistä. Merkittävin tieyhteys oli Portaankylässä Hämeen härkätiestä Forssan suuntaan erkaneva Kirkkotien sivuhaara.

Oikeanpuoleinen kartta: Forssan alueen tiestöä 1884 vuoden senaatinkartasta asetettuna nykyiselle peruskartalle. 1800-luvulla tieverkkoa on rakennettu teollisuuden tarpeisiin. Merkittävin liikenteellinen muutos on 1800 -luvun lopulla avattu kapearaiteinen rautatie. Samoihin aikoihin Forssaan perustettiin Suomen ensimmäinen sähköraide kulkemaan tehtaiden välillä.


Vasemmanpuoleinen kartta: Forssan alueen tiestöä 1960- luvulta astettuna nykyiselle peruskartalle. Forssa sijoittuu kahden valtatien risteyskohtaan. Länsipuolelta Forssan keskusta-alueen ohittaa Valtatie 2, Helsingistä Poriin ja pohjoispuolelta Valtatie 10, Hämeenlinnasta Turkuun.

Oikeanpuoleinen kartta: Forssan alueen pää- ja paikallistiet 2000 luvulla. Kartassa ei ole esitetty tarkempaa katuverkkoa.
Pohjakartat (c) Maanmittauslaitos, lupa nro HÄME/516/06


Lähteet:
Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys. Suomen teiden historia I. Helsinki 1974
Alanen, T. Virsta väärään – Vanha Tammelan kirkkotie. Forssa1991.
Leimu, P. Forssa – elämää tehtaan pillin mukaan. Museovirasto 1983.
http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/jmr/jr100_s.htm (25.11.2005)
http://www.histdoc.net/uscha/index.html
Alanen, T. Kepsu, S. [et al.] Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 = Konungens kartverk från Finland.
Mauranen, T. (toim.) 1999. Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta