Maisema jääkaudesta nykypäivään

Loimijoki - Forssan kehityksen ydin

Tiestön historiaa

Viljelysmaiseman historiaa

Kaupunkirakenteen historiaa

Puistojen historiaa


Maanviljelyksen pitkät perinteen - viljelysmaiseman historiaa

Rautakaudella Lounais-Häme on ollut liikkuvien eränkävijöiden keskeistä metsästys- ja kalastusaluetta. Eränkävijät aloittivat alueella mahdollisesti jo silloin varhaisimman maanviljelyksen kaskea polttamalla. Tammelan Kuivajärven rannoilla maata on viljelty jo pronssi- ja rautakauden vaihteesta alkaen. Oletettavaa on, että Forssankin seudulla pienialaista maanviljelystä on ollut jo varhain. Aluksi maata viljeltiin kaskeamalla. Kaskipaikat vaihtelivat muutaman vuoden välein, alueilta otettiin yksi tai kaksi satoa ja jätettiin sen jälkeen kasvamaan lehtimetsää.

Asutuksen vakiintuessa seudulla myös pysyvämpi maanviljelys sai suurempaa jalansijaa. Ihmiset hankkivat maata valloittamalla ja raivaamalla viljelymaita itselleen. Asutuksen levitessä alkoi hiljalleen muodostua kyläyhteisöjä. Taloilla oli omia peltolohkojaan ja takamailla luonnonniittyjä. Viljelyalat saattoivat myös olla yhteisomistuksessa.

1200-1500 -luvuilla maaverotukseen siirryttäessä tuli kruunun eli valtiovallan ja kirkon aloitteesta lohkojaon tilalle sarkajako Lounais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä. Forssan seudulla sarkajako toteutettiin 1500 -luvun alussa. Kylässä olevat peltokappaleet yhdistettiin, aidattiin kahteen lohkoon ja jaettiin veroluvun mukaisessa suhteessa talojen kesken.

Forssan alueen varhaisimpien kylien viljelyaloja on kartoitettu 1600 -luvun maakirjakartoissa. Kylien ja taloryhmien läheisyydessä on ollut melko pienialaisia viljely-, haka- ja laidunmaita. Usein kylän pellot ovat olleet kaksivuoroviljelyksessä, joka merkitsi, että toista lohkoa pelloista viljeltiin toisen ollessa kesantona. Tärkein vilja tuohon aikaan oli ruis. Kylätontin läheisyydessä viljeltiin myös pienillä palstoilla erikseen kaalia ja mahdollisesti humalaa.


Haudankorvan kylää pidetään Forssan seudun vanhimpana kylänä. Vuoden 1649 maakirjakartassa erottuvat selkeästi kylää ympäröivät peltoalueet sekä aivan kylätontin vieressä sijaineet kaalimaat. Loimijoesta viljelymaat erottaa niittykaistale. Kartta: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat/


1700 -luvun kuninkaankartassa peltoalat ovat vielä melko pieniä, kosteat alueet olivat lähes yksinomaan niittyinä. Laajimmat peltoalueet ovat Loimijoen varrella nykyisen Rantalanmäen kohdalla ja Vieremän kylässä sekä Räynynojan varressa nykyisen Yliskylän alueella. 1700 -luvun lopulla toimitettu isojako tehosti maanviljelytoimintaa ja torpparilain myötä pieniä tilallisia alkoi syntyä kylien ulkopuolellekin.

1800 -luvulla viljelytekniikat paranivat ja lisää peltoalaa saatiin ojittamalla. Vanhoja niittyalueita otettiin viljelyskäyttöön ja kaikista heikoimmin viljelykseen sopivat alueet hyödynnettiin laiduntamalla. 1800-luvun lopussa puuvillateollisuuden synnyttämä Forssan seutu kasvoi merkittävästi. Ihmiset siirtyivät Forssan lähikylistä tehtaan palvelukseen. Maanviljelyllä säilyi kuitenkin merkittävä osuus forssalaistenkin elinkeinona. Tehtaan perustaja A.W. Wahren oli tunnettu myös kiinnostuksestaan maanviljelykseen. Wahren otti käyttöön Forssassa mm. vuoroviljelyn ja salaojituksen sekä harjoitti järjestelmällisesti metsänhoitoa ja eläinten jalostusta. Forssalle ominaista olikin laajojen viljelysmaiden ulottuminen aivan tehdasrakennusten tuntumaan. Viljelysmaisemat hallitsivat Loimijoen vartta läpi Forssan teollisuusyhdyskunnan.


Viljelymaisema 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun lopussa.
Pohjakartat (c) Maanmittauslaitos, lupa nro HÄME/516/06

1960- luvulla pellot ovat Forssan seudulla olleet laajimmillaan. 1880 luvun senaatinkartoissa umpeenkasvaviksi merkittyjä niittyalueita on 1900-luvulla raivattu pelloiksi. Peltoalat ovat laajentuneet Forssan keskusta-alueen ulkopuolella, mutta toisaalta aivan Forssan ydinkeskustassa peltoaloja on samaan aikaan alettu ottaa rakennusalaksi.


Viljelymaisema 1960-luvulla ja 2000-luvun alussa.
Pohjakartat (c) Maanmittauslaitos, lupa nro HÄME/516/06

 


Vuoden 1930 kuvassa Loimijoen varressa on näkyvissä vielä vanha oluttehtaan tontti. Loimijoen vasemmalla puolella on nähtävissä alueella sijaitsevan sahan tukkivarastoa. Jokiuoma on jaettu kahtia tukinuittojärjestelyjä varten. Kuva: Lounais-Hämeen Museo


Verrattaessa vuoden 1930 kuvaa tämän hetken tilanteeseen, Viksbergin alueella on havaittavissa jokiuoman säilyttäneen suurinpiirtein vanhan linjauksensa. Tukinuittojärjestelyistä alueella on jäljellä vain joitakin reunanvahvistusrakennelmia joen penkereellä. Alueella toimii yhä vanhalla paikalla saha. Kokonaismaisema on säilynyt viime vuosikymmenet melko ennallaan. Kuva: Forssan kaupunki

 

Lähteet:
Alanen, T. Kepsu, S. [et al.] Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 = Konungens kartverk från Finland.
Kansallisarkisto: Senaatinkartat, karttalehti XIII23