Yhdyskunta-
rakenne


Kaavatilanne

Viheralueet ja kevyenliikenteen reitistö

Arvokkaat kohteet


Yhdyskuntarakenne

Forssa sijaitsee Vt 2:n ja Vt 10:n risteyskohdassa. Se on lounaisen Sisä-Suomen paikalliskeskus ja sen vaikutuspiiriin kuuluu Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Lähimmät suuret kaupungit ovat Helsinki (110 km), Tampere (87 km) ja Turku (88 km).

Forssa on noin 18000 asukkaan pikkukaupunki. Kaupungin keskusta on rakentunut melko tiiviisti Loimijoen molemmin puolin. Vanha keskusta sijoittui Kehräämön ja Kutomon välille nykyisen Sepänhaan alueelle. Myöhemmin keskustatoimintojen painopiste on siirtynyt Loimijoen pohjoispuolelle. Ydinkeskustan pääkatuja ovat Hämeentie ja Kartanonkatu. Näiden katujen varteen ovat keskittyneet tärkeimmät keskustatoiminnot. Keskusta-alue on levittäytymässä Tampereentien varteen Sortohakaan. Yhdyskuntarakenteellisesti keskusta-alue on paikka paikoin hyvinkin tiivistä. Rakennuspaineet kohdistuvat keskustan reunamille, erityisesti eteläisille ja itäisille alueille.

Forssa on tullut tunnetuksi pitkästä teollisuushistoriastaan. Teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat merkittävä osa Forssan yhdyskuntarakennetta. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 127 %. Forssassa toimii tällä hetkellä mm. HK-Ruokatalo Oyj, Parmarine Oy, Liha ja Säilyke Oy, Novart Oy, Helsingin Sanomien painotalo, Parma Oy, ja Helkama Forste Oy sekä Finlayson Forssa Oy.

Forssan kaupunkirakenteessa on merkittävää vanhan rakenteen liittyminen kiinteästi nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Vanhan tehdasyhdyskunnan ydinalueella on yhä edelleen asuinalueita, keskustatoimintoja sekä teollisuudelle varattuja tontteja.

Forssan yhdyskuntarakenteelle ominaista on sen tukeutuminen muuten alavassa maastossa mäkien rinteille. Rakentamisen ja avoimen maisematilan jyrkkäpiirteinen kohtaaminen on Forssan teollisuuslaitosten sijoittumisen myötä tullut kaupunkikuvallisesti keskeiseksi. 1900 -luvun puoliväliin saakka peltoalueet ovat ulottuneet aivan keskustan tuntumaan saakka. Yhä edelleen viheralueet työntyvät Loimijoen vierellä kapeana kaistaleena läpi Forssan keskustan kaupunkirakenteen.


Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos, lupa nro HÄME/516/06

 

Kaupunkirakenteen rajat

Helga Hällström on tutkinut vuonna 1930 Turun yliopiston maantieteenlaitokselle tekemässään tutkimuksessa Forssan kauppalan fysiognomista rajaa. Rajalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kaupunkimaisen rakentamisen ja maaseutumaiseman kohtaamista.

1930-luvun fysiognominen raja on havaittavissa yhä edelleen maisemassa kutomon kohdalla ja osittain myös Korkeavahan asuinalueella. Vuonna 1930 Kalliomäen ja tehtaan ympäristöön olivat kehittyneet tiiviit asumusrykelmät, jotka erottuivat saarekkeina viljelysmaisemien keskeltä. Näistä alueista Kalliomäen alue on yhä säilynyt selkeänä yhtenäisenä kokonaisuutena.

Kaupunkirakenteen laajentuessa rajat ympäröivään maisemaan ovat jatkuvassa muutoksessa. 1900-luvulla kaupunki on kehittynyt tiiviinä Loimijoen vartta myöten pohjoiseen ja jonkin verran länteen päin. Rakentamiseen huonosti soveltuvat Loimijoen laakson alavimmat alueet ovat säilyneet viljelykäytössä. Tulevan kehityksen suuntana on kaupungin laajentuminen itään päin.


Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos, lupa nro HÄME/516/06
Kaupunkirakenteen rajojen tutkielmakartta. Kartassa harmaalla rajattu rasterialue kuvaa Helga Hällströmin Forssan fysiognomista rajaa 1930 luvulla. Ruskealla on merkitty samasta tutkielmasta fysiologinen raja. Vihreä alue on olemassa olevat viheralueet/viljelysalueet, jotka rajautuvat nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Punaisella katkoviivalla on merkitty kaupungin raja alueelle suunnitellun rakentamisen jälkeen.